”Internet” ei ole yksi verkko. Se on kymmeniätuhansia itsenäisesti ylläpidettyjä verkkoja – operaattoreita, mobiilioperaattoreita, pilvialustoja, yliopistoja, sisältöyrityksiä – jotka ovat sopineet vaihtavansa liikennettä. Jokainen niistä on autonominen järjestelmä (AS), ja jokaisella on yksilöllinen AS-numero (ASN).
Mikä tekee verkosta ”autonomisen”
Autonominen järjestelmä on yhden hallinnollisen tahon alainen verkko, jolla on oma reitityspolitiikkansa. Operaattorisi on sellainen. Elisa on AS719, Telia Finland AS1759, DNA AS16086 ja CSC:n ylläpitämä suomalainen tutkimus- ja koulutusverkko Funet AS1741. Suuri yritys tai viranomainen voi olla oma AS:nsä, jos sillä on yhteydet useaan palveluntarjoajaan.
AS-numerot jakavat alueelliset internetrekisterit – Suomessa RIPE NCC. Ne olivat alun perin 16-bittisiä lukuja (enintään 65 535); RFC 6793:sta lähtien ne ovat 32-bittisiä, ja monella uudemmalla verkolla on yli 100 000:n numero.
BGP: näin verkot löytävät toisensa
Autonomiset järjestelmät vaihtavat tietoa tavoitettavissa olevista kohteista Border Gateway Protocol -protokollalla (BGP). Jokainen AS mainostaa IP-etuliitteitä, joiden alkuperä se on – ”192.0.2.0/24 tavoitetaan minun kauttani” – ja välittää eteenpäin muilta oppimiaan mainoksia lisäten oman numeronsa AS-polkuun.
Kun pakettisi kulkee verkkosivustolle, reitittimet valitsevat reitin mainosten ja kunkin verkon politiikan perusteella: mitä naapureita se suosii, mitä reittejä se hyväksyy ja mistä se maksaa.
Transit, asiakkaat ja peering
Verkot liittyvät toisiinsa karkeasti kolmella tavalla:
- Transit: pienempi verkko maksaa suuremmalle (ylävirran verkolleen, upstream) päästäkseen muuhun internetiin. Arelion, entinen Telia Carrier, on yksi maailman suurimmista transit-verkoista.
- Peering: kaksi verkkoa vaihtaa liikennettä suoraan omien asiakkaidensa välillä, usein maksutta, yhdysliikennepisteissä (IX), kuten Suomessa FICIXissä, tai yksityisten yhteyksien kautta.
- Verkon asiakkaat ovat sen alavirtaa (downstream).
Liiketoimintasuhteita ei julkaista BGP:ssä. Ne voi päätellä vain AS-poluista, joita reititystiedon kerääjät näkevät – verkko, joka on monissa poluissa juuri toisen edellä, on todennäköisesti sen upstream.
Miksi ASN:t ovat hyödyllisiä
- Vianmääritys: kun tiedät, mihin verkkoon osoite kuuluu, tiedät, keneen ottaa yhteyttä ja onko ongelma paikallinen vai kauempana.
- Tietoturva: väärinkäytösilmoitukset, estolistat ja palvelunestohyökkäysten torjunta toimivat usein verkoittain.
- Ymmärrys: ASN-sivu näyttää jokaisen etuliitteen, jota verkko mainostaa maailmanlaajuisessa reititystaulussa, kuinka paljon osoiteavaruutta se kattaa, sen RPKI-tilanteen sekä milloin ja missä numero on rekisteröity.
Hae yksi
Jokainen IP-haku näyttää osoitteen alkuperä-ASN:n. Tai tutki verkkoja suoraan ASN-haulla. Suomalaisten verkkojen kokonaiskuvan näet sivulta Suomen internet numeroina.